Get me outta here!

perjantai 19. elokuuta 2016

Törö!

 Noniin, ihan hyviä uutisia! Marja ei ollutkaan lihonnut vaan paksuna.Käytiin sit sairaalassa, mää modernina miehenä jouduin mukaan. Oli kamalaa! Marja huusi kuin syötävä ja vertakin oli vähän kaikkialla. Kyl siinä heikompaa miästä ois hirvittänyt, mut mä vaan pidin Marjaa kädestä ja keskityin hengittään. Kaheksan tuntia myöhemmin meillä oli kaksoset. Aika järkkyä! Marjasta niistä ei sopinut puhua Haisuli1 ja Haisuli2 -nimillä. Ni piti sit miettiä oikeet nimet niille.

Mun ehotus oli Anna, Aarre. Marja ois ehdottanut nössösti Anselmia ja Adalmiinaa. Vähän siinä mietittiin, et ei noi oo tarpeeks persoonallisia meiän kakaroille. Tarvittaisiin vähän lisää särmää ja nykyaikasuutta. Siinä me pyöriteltiin vaihtoehtoja ääneen. Mut, kun Marja sanosi, että Niko vois olla kiva nimi, nin mä tajusin että! Nico! Siinä on tyyliä! Tytöstä tehtiin sit Jessica, ettei jäis veljensä varjoon. Nico Hinneri ja Jessica Hinneri, tervetuloo maailmaan!
 Juu, lapset synty, mut tartti sitä silti pitää ittestäänkin huolta! Lämmin suihku tekee poikaa!
 Emmää mitään vaippoja vaiha, ällöttää sellanen, mut kyl noi mukulat ihan kivoja muuten on. Marja tahtos oikein panostaa kiljukoneiden koppiin. Musta äitiyspakkauksen lootat ois sopineet paremmin sisustukseenki!
 Mut kyl se aikuinenkin seura tekee terää välillä. Tosa on Minna, ihan kiva likka hänkin!
 Marja valitti väsymystä vähän väliä. Ei se varmaan oo syänyt tarpeeksi rautaa ja vitamiineja!
 Meillä oli kova matsi Minnan kanssa pöytäfutiksessa. Mää toki voitin, 5-2!
 Marja sentään on vähän kehittynyt ruuanlaitosa. Salaattia en enää suostuiskaan syömään. Yök semmosii rehuja.
 Ja taas se nukkus! Ei se paljoo muuta teekään, kun hoitaa kaksosia ja käy töissä. Nii ja vähän ruakaa ja huushollaakin sentään joskus muutenki.
 Ei semmosta väsynyttä muijaa oikeen jaksa. Onneks mulla on muutakin seuraa aina välillä. Tääkin Sofia, aika taitava pöytäfutiksessa, hävis mulle vaan 6-4.
 Kattokaa nyt tota astiapaljoutta! Pitäis varmaan kutsuu mummo käymään, ko ei Marja hoida hommiaan. Siinä me syätiin rauhassa aamupalaa,ku se pudotti pommin. Et se on taas raskaana. Toivottavasti se nyt menee yksin synnärille, ei sitä niin nopeen jaksais uuvestaan verisiin tekoihin.
 Harvinainen tilanne! Nukuttiin kaikki. Jostain syystä Marjasta noi kiljumaakarit piti pitää meijän makkarissa. Jompi kumpi huusi vallan! Jessica varmaan parkusi vielä enemmän, kun kerran naispualeinen on.
 Sohva on aika epämukava peti. Mut kyl se ton korvia raastavan metelin voittaa. Marja vielä sitä mieltä, et parkuihin pitää vastata pian. Ei taira Nicosta ja Jessicasta kasvaa koskaan itsenäisiä.

Mut kyl mä vaan niitä rakastan! Mun perhettä. Vähän jännittää jo, et tuleeks seuraavaksi poika vai flikka. Toivottavasti poika. Ei tätä akkavaltaa oikeen kestä!

Mä luulen, et tää oli täs tällä kertaa. Kauheen rankkaa tää vanhemmuus!

Kivaa päivää teille. Muistakaa käyttää kortsuja!
xoxoxo Arska

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Hörskistä!

Terve kansalaiset! Se on nyt kuulkaa niin, että mää menin naimisiin sen Marjan kanssa. Viaraitakin oli joku mut vähän riepo ku Marja kutsu sen ihmejantterinkin häihin. Siis sen hesalaisen. Ovat muka kavereita. Vähän epäilin Marjan makua, mut ei se kokonaan huano voi olla, kun kerran mut valitti!

Marjalla oli joku uus riepu päällä. Vähän väriä ihmettelin ittekseni, ku oli joku musta vaikka naimisiin oltiin menossa. Mut kai Marja oli se verran perinteinen, et aatteli et valkoinen ois neitsyille ja sitähän se ei enää oo.

Mut on se tarkka likka, käski munt vaihtaan vähän juhlavampaa päälle. Ja mää vaihoin, kun on se Marja kuitenkin niin kiva. Ja tomera.
Siinä me lupauruttiin toisillemme. Myötä- ja vastamäissä ja tommosta. Ja sit avattiin baari, vähän kurkun kostuketta viearaillekin joo. Ja kyllä tarttee sanoa, et mullekin maistu. Oli se vaan niin jännä päivä!
Jantteri ei juanut. Se on joku absolusintti. Marjakin oli ihan mehulinjalla. Onkohan se  paksuna???? Nii, tosa kuvassa mä lähetän viestiä porukoille. Et meikäläinen on sit naimisissa. Ne soitti takasin!? Ihme tuhlausta, sanon mää, ku ei se oo halpaa puhua Espanjasta asti. Mut kai ne ol uteliaita?

Mää pelasin vähän pöytäfutista semmosen säpsäkän blondin kanssa, ku Marja näytti vähän naisenkättä mun talolle.
Kylppäriäkin se Marja vähän valtasi. Toi jotain naisten juttuja sinne siis. Pesukone ja kuivausrumpu niitten nimet tais olla.
 Viaraat lähti aikoinaan, jopa se idioottijantteri Hesasta, se kyl ois saanut jättää tulemattaki. No Marja rupes sit mun piänestä pyynnöstä laittaan iltapalaa. Järkytyin kyl niin syvästi! Marja onki huano kokki!
Jep, ihan tosi! Mää sain salaattia hääillalliseksi. Vähemmästäkin sitä on erottu, mut en mää sit kuitenkaan ku oon vähän lääpälläni tohon muiduun.

Kyl se Marja jotenkin tätä kämpän sisustusta muutti. Ton mun  peltipurkkirehun se säästi kuitenkin, sano sitä liikuttavaksi. Musta sen kokkaustaidot on ennemmin liikuttavia. Tai no suoraan sanoen surulliset. Siinä me syötiin sitä _salaattia_ ja Marja kehtas vielä: Arto-kulta, ku mä vaihdoin sun pyynnöstä nimeni, niin voisikko sää vähän siistiä tota kampaustasi? On se hurja akka! Mut mä olin vaa, et ei se kai niin tarkkaa oo. Kuhan muijalla on tukka enemmän ko mulla, niin kaikki on niinko pitääki!
Mut sit oliki jo ihan yöä melkeen ja meillä oli yhteset suunnitelmat! Tiiätte varmaan, mitä hääyöänä kuuluu tehä;)!

Kyl se vaan on hyväkroppanen muija toi Marja! Ja se vaikutti ilahtuneelta, kon olin vähän vetänyt hiuksia kaljuks. Sano, ettei ihan niin paljoo ois tarttenut, mut musta tää kalju on aika sexy. Ja niin kait Marjastakin, ko se veti mut samantiän sänkyyn. GRRRRRRR!
Seuraava aamu alkokin sit mukavasti kahveella! Ei tarttenut ite ees painaa päälle, ko Marja teki senkin! Pojot Marjalle.
Mää siinä söin toista lautasellista jotain ihan sierettävänmakusta piiperrystä ja Marja luki. Ihme lukutoukka. Varmaan ollut hikke koulussakin!
Mää siinä kattelin vähän urheilua ja Marja teki jottain. Vissiin töitä tiatokoneella.
Se oli niin hyväntuulisen näkönen. Hassua vaikka joutus tekeen töitä.
Vaikka kyl mäkin töihin jouruin! Raskaisiin miästentöihin. Ku vessanpönttö rupes vuotaan yks kaks. Onneks oon näin kätevä käsistäni, niin sain sen reerattua nopsaan.

Se sähäkkä blondi tuli vähän käymään, mut aattelin, ettei häirittäis Marjaa nii juteltiin vähän ulkona.

Kyl mä luulen, et sekin tykkää musta, vaikkei sitä oikein näyttänykkään.

Emmä sit tiedä, onko tää avioelämä nii ihmeellistä kuitenkaan. Vaikka Marja on kyl kiva. Etenkin Hinnerinä!

Kyl se vähitellen varmaan oppii talon tavoille. Se Marja siis. Ainakin vähitellen se on oppinu tekeen parempaa ruakaa!
Vähän mua vaan epäilyttää, ko se tuntuu vähän lihonneen. Pitäiskö teettää sillä vähä enemmän kotitöitä, niin pysyis paremmin kuosissa? Vai mikä tohon auttaisi??

Mut semmosta tällä kertaa!
Terveisin Arto, aviomiäs ja isäntä
xoxoxo

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Moi dudes!


 Uusi päivä, uusi aamu. Kahvinkeitintä ei oltu ladattu valmiiksi, niin jouduin juomaan colaa aamupalaksi. Ei alkanut aamu siis hyvin!

Kattelin siinä ympärilleni, kun jostain tunki nokkaan pahaa hajua. Emmää niin tiedä, mistä se tuli. En se mää ainakaan ollut, kun suihkussakin kävin ihan hiljattain.


 Mut joku kyllä oikeasti haisi. Sanon suoraan, kotona haisi sinä aamuna melko paskalta.
 Päästin naapurin katin ulos. Ehkä se oli se, mikä haisi. Mut ei se oikein auttanu.

Siinä mä kattosin pöydällä olevia kortsupaketei ja aattelin, et jokin on vinossa. Siitä mää sen tajusin. Mun mummo on semmonen häveliäs ihminen, ei se jättäisi ehkäisyvälineitä lojuun tolleen miten sattuu. Oikeen ku rupesin funtsimaan, ei sitä oo näkynyt pariiin päivään ainakaan. Hokasin lopulta penkoa muistia, siis kännykän muistia ja siällä se olikin. Mummon Espanjan loma. Ois vielä 12 päivää reissussa.

Aika törkeetä tommonen reissaaminen. Kattelin siinä surkeena jääkaappiaki. Kaikki näytti olevan syöty tai homees. Enkä mää oikeen tykkää syärä ulkona.
 Ei siinä auttanu, ku mennä haukkaan raitista ilmaa. Kivaa kyllä, näin pari meirän kylän flikkaa. Niistä oli kiva jutella mun kaa. Mut joteki niille tuli kiire, ku rupesin esitteleen niille mun autoa. Vaatii se viäl vähän tötä, mut sain tosi halvalla naapurin Penalta, ku ei menny  katsastuksesta iha läpi. Kyl mä sen vielä reeraan.
 Noo, kysäsin Marjaa kylään ja se tiätty suostu. Ovella se katto mua pitkään ja kysäsi et jos oltais kuitenkin ulkona. Siinä me sit kuherreltiin ja pussailtiin ja kourittiin toisiamme. Rupes ihan mahottomast panettaan ja tais olla Marjalla samat miälessä.
 Ylpeenä isäntänä vein Marjani salaseen kutemapuskaani. On nii kätevää olla pihalla semmonen, ko aina ei kaikkia naisvieraita voi vierä syystä tai toisesta sisälle.


 Ai että, et oli kivaa! Marja vähän jänskäs, et jos joku näkee tai kuulee ja koetti olla nii hiljaa nii hiljaa. Mut kyl se silti tiäsi mitä tehä ja mä nyt tietty oon aika peto. Et sanoisin semmonen 4/5 noin ekaks kerraksi yhessä.
 Mää menin si yksin nukkuun omaan petiin, ku olin pussannu Marjaa hyvästiksi. Siinä unta koettaessani mää tuumisin et ois pareve jouruttaa häitä, et sais sitä aamukaffetta ja ruokaaki taas.

 Tais tulla tällä kertaa lyhempi juttu, mut tasoa senki erestä. Ans kattoo, jos ens kerralla praattaisi jo häistä!

xoxoxo Arska

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Terse!

 Ei se aamu ehkä niin karseen aikanen enää ollut, mut kahvi teki silti terää. Mummoki tajuaa, ettei aamu lähe kunnolla käyntiin ilman kahvetta ja muistaa nykyään ladata keittimen valmiiksi. Kyl siitä aika monta kertaa joutu valittaan sille ennen, mut vanhukset nyt on mitä on, ainakin siis muistiltaan.

 Söimmä siinä muutaman perunalastun elikkä sipsin aamupalaks. Kattelin eilisiä lautasia pöydällä. Mitäs ne siinä tekivät? Oisko joku lorvikatari iskenyt mummoon?
 Joo, pesin sit hampaanikin aamulla. Jotenki semmonen kutkutus, että vois päästä pussaileen. Se touhu on paljon mukavempaa, ku ei tartte hermoilla et haiseeko henki. Vaik enpä nyt tiedä haisisko mulla muutenkaan. 

 Mut niin, päätin sit oikein panostaa ja pyysin Marja Hassu-Haisu-Hapsu- no mikä ikinä sen sukunimi nyt vielä onkaan treffeille ihan lähimpään kahvilaan. Se tietty suostu. Vähän aikaa istuttiin ja ihmeteltiin säätä. Oli ihan nätti päivä joo. Mut jotenkin se rupes sujuun koko ajan vaan paremmin.
 Oikeestaan vois sanoa, että tosi hyvin. Mun henki oli mintunraikas eikä Marjalla ollut mitään sitä vastaan, ku painoin huuleni sen huulia vasten. Oli se ehkä vähän kömpelö pusu, mutta oon varma, että Marjakin oppii paljon kuhan sille antaa aikaa. Nii ja niitä pusuja.
 Suukon jälkeen oli hetken olo, et mitäs nyt. Mut mä oon rento jätkä ja kevensin tunnelmaa parilla vitsillä. Saattohan se olla, et ne oli hippasen härskejä, kun Marjavähän punasteli ja vilkuili ympäriilleen. Mut kyl se sit naurokin.
 Osaan mää olla ihan herrasmiäskin. Suuteloin hellästi sen käsiä. Ne oli aika pehmeet. Niillä on varmaan kotona tiskikone eikä Marja taida muutenkaan olla mikään kovan työn tekijä. Mut hyvältä sen kätöset tuntusivat!
 Tunnelma kuumeni aika nopeasti lähelle syttymispistettä. Siinä vaiheessa mua harmitti aika tavalla, että tavattiin julkisella paikalla. Ymmärrätte varmaan mitä meinaan!
  Taisin sit siinä pyytää Marjaa tyttöystäväkseni. Se suostu. Tais olla vähän liikuttunutkin, ku kimalsi silleen jännästi sen silmät. Tai sit se johtus tuulesta?
 No joo, siinä vaiheessa niin sanotusti luonto kutsui ja tartti ettiä hyyskä käyttöön. Siinä hermopaskalla istuessani vähän miettisin, et mitä oon mennyt tekeen. Marja oli joku kirjailijapiipertäjä ammatiltaan ja lukutoukka mut muuta en mää siitä sit oikein tiennytkään. Mut ko avasin oven ja näin Marjan iloisen persoonan oven takana oottamassa syrän hyppäsi silleen onnesta. Kyl se on vaan niin hieno nainen toi Marja, kun ootti kiltisti vessan oven takana eikä ees näplännyt puhelintaan. Kai sillä oli jo ikävä mua.
 Tästä kauniista eleestä vakuuttuneena kaivoin taskustani mummon antaman sormuksen. Se ku tahtos kovin nähä mut naimisissa ja sano, että pirä mukanas, ei sitä koskaan tierä, koska joku on tarpeeks lääpällään ja hormoonihuurussa, että suostuis. Viisas nainen toi mummo. Ois kovasti harmittanut, jos en ois voinut rengastaa muijaani saman tien.
 Kai se sormus oli tarpeeks hiano, ku sain semmosen hempeen pusun Marjalta. Tarttee myöntää, et se tuntu tosi hyvältä. Oli ihan jees-meininki siinä niitten kuppasten vessojen edessä.
 Kysäsin Marjalta, et mitäs tuleva rouva Hinneri. Se hyppäs syliin ja näytti ilosemmalta ku ikinä. Naiset on tommosia. Romantikkoja tai jotain. Mut sit Marjan piti lähtee töihin tai johki, en mää niin tarkkaan jaksanut kuunnella. Et semmoset treffit ne oli. Oltiin niin rakastuneita, et unohdettiin tilata sumppejakaan. Hyvä niin. Kuitenkin toi ois pistänyt mut maksaan. Pahimmassa tapauksessa jonkun fiinin leivoksenkin!
 Menin sitten kotiin. Ei telkkarista mitään tärkeää tullu, mut kattelin aikani kuluksi jotain EM-painia. Jotenkin nolot ne trikoot ja semmonen halailu. Ei oo miesten hommaa semmonen, sanon mää. Mut siinä matseja sivusilmällä tuijotellessani sain Marjalta viästin. Sano, että on ikävä ja et treffattaisko jo taas. Mää vastasin sille, että mikäpä jottei. Miettisin vähän, et jos se on reilu, se vois tarjota jonkun hyvän illallisen, ku kahvilatreffit meni tavallaan mun piikkiin.
 Mut voitteko kuvitella, se vei mut johonkin vaatekauppaan. Johonkin ökyilijöitten vaatekauppaan vieläpä. En sit tiedä, yrittikö se tehä vaikutusta. Ku en mää ainakaan mitään uusia kuteita tartte. Kyl me siinä vähän muhinoitiin, mut ei sitä ihmisten ilmoilla liikaa voi. Tulee joku pollari valittaan tai joku.
 Marjan sovittaessa jotain ylihintaista hepenettä juttelin yhen nätskän punapään kanssa. Sillä ei tuntunut olevan mitään kiirettä mihkään. Jos mulla ei ois jo omaa muijaa se punapää ois voinut olla harkittemisen arvoinen. Mut pidin näppini ja kieleni kurissa, ku Marjakin oli lähellä.
Toivotin sit sille naiselle hyvät yöt. Sillä oli muuten ihan laittoman lyhyet shortsit. Grrr! Marja tuli sovarista ja valitti, että pusero ois saanut sen näyttään läskiltä. Musta Marja on just sopivankokoinen. Pitää sitä olla jotain mistä puristaakin. Ainakin rinnoissa. Marja sanoi, että oli ollut ihana päivä ja että toivottavasti nähdään pian. Sen piti siis mennä kotiinsa nukkuun, kun huomenna se menis taas töihin. Kuulostaa niin tylsältä ja aikuiselta. Mut kai se on sitä vastuullisuutta. Ja oishan se hyvä, että mun muija tois vähän rahaakin kotiin.
Mäkin sit menin kotiini. Iltatoimia suorittaessani iski semmonen ihana kutkuttava tunne, vähän melkein ku ois ollut perhosia vatsassa, mut kivampi. Huomenna voisin lopultakin saada Marjalta. Niin tiiättehän, seksiä!

xoxoxo Arska